Giorgio Bassani

| kuolinpaikka = Rooma, Italia | ammatit = kirjailija, journalisti, elokuvakäsikirjoittaja | arvonimi = - | äidinkieli = italia | kansalaisuus = Italia | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = italia | debyyttiteokset = | pääteokset = ''Ferraran puutarha'' | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Giorgio Bassani, kirjailijanimi Giacomo Marchi (1916 Bologna, Italia – 2000 Rooma, Italia) oli italialainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja journalisti. Lisäksi hän toimi opettajana teatterikorkeakoulussa.

Bassani oli keskiluokkaisesta juutalaisperheestä. Rotulaeista huolimatta hänen onnistui 1939 läpäistä tutkinto Bolognan yliopistossa. Hänen aiheenaan oli Niccolò Tommaseo. Fasismin vastaisen toiminnan vuoksi Bassani pidätettiin toukokuussa 1943, ja hän kuvaa sitä aikaa teoksessa ''Da una prigione'', joka koostuu 14 kirjeestä, jotka hän osoittaa perheelleen. Fasismin kärsittyä tappion heinäkuussa hän vapautui. Väärän henkilöllisyyden turvin hän pakeni tuoreen vaimonsa kanssa Firenzen kautta Roomaan, jossa hän asui sodan loppuun. Esikoisteoksensa ''Una città di pianura'' (1940) Bassani julkaisi salanimellä Giacomo Marchi.

Bassanin perinteistä psykologista kerrontaa edustavaan tuotantoon ovat vaikuttaneet voimakkaasti hänen kokemuksensa fasismista ja toisesta maailmansodasta. Hänen tunnetuin teoksensa ''Ferraran puutarha'' (1962) kertoo 1930-luvun ferraralaisesta juutalaisperheestä.

Bassani kirjoitti runsaasti elokuvakäsikirjoituksia, joista merkittävimpiä ovat esimerkiksi ''Roomatar'' (1954, ohjaus Luigi Zampa) ja ''Finzi Continin puutarha'' (1971, ohjaus Vittorio de Sica), joka perustuu ''Ferraran puutarhaan''. Wikipedian tuottama