Mongo Beti

| kuolinpaikka = Douala, Kamerun | ammatit = | äidinkieli = | kansalaisuus = Kamerun | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = ranska | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Alexandre Biyidi Awala, tunnettu nimillä Mongo Beti ja Eza Boto (30. kesäkuuta 1932 M’balmayo, Kamerun – 8. lokakuuta 2001 Douala, Kamerun), oli kamerunilainen kirjailija. Marxilainen Beti kirjoitti ranskaksi ja asui suuren osan elämästään maanpaossa Ranskassa.

Beti syntyi pienessä kylässä Afrikan länsirannikon Kamerunissa, joka oli silloin Ranskan merentakainen territorio. Hän kävi paikallisia lähetyskouluja ja sitten lukiota Kamerunin pääkaupungissa Yaoundéssa. Vuonna 1951 hän siirtyi Ranskaan ja opiskeli ensin Aix-en-Provencen yliopistossa ja sitten Pariisin Sorbonnessa. Opintojen jälkeen Beti alkoi opettaa kirjallisuutta, kreikkaa ja latinaa ranskalaisissa oppikouluissa, ja jatkoi opetustyötä läpi kirjailijauransa.

Aix-en-Provencen vuosinaan Beti julkaisi ensimmäisen romaaninsa ''Ville cruelle'' (1954) salanimellä Eza Boto. Hänen maineensa perustuu etenkin 1950-luvun loppupuolella vuoden väliajoin julkaistuihin kolmeen romaaniin ''Le Pauvre Christ de Bomba'' (1956), ''Mission terminée'' (1957) ja ''Le Roi miraculé : chronique des Essazam'' (1958).

Vakaumuksellisena marxilaisena Beti ei palannut Kameruniin maan itsenäistyttyä 1960, koska vastusti presidentti Ahmadou Ahidjon itsevaltaista hallintoa. Vuonna 1972 Beti julkaisi ”Kamerunin itsenäistymisen ruumiinavauksen”, kriittisen esseen nimeltä ''Main Basse sur le Cameroun, Autopsie d’une Décolonisation''. Wikipedian tuottama