Panait Istrati

| kuolinpaikka = Bukarest, Romania | ammatit = kirjailija | arvonimi = - | äidinkieli = - | kansalaisuus = Romania | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = ranska | debyyttiteokset = | pääteokset = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = | sivusto = }} Panait Istrati (11. elokuuta 1884 Brăila, Romania – 16. huhtikuuta 1935 Bukarest, Romania) oli romanialainen kirjailija

Istratin isä oli kreikkalainen tupakan salakuljettaja ja äiti pesijä. Hän toimi vuoteen 1931 sekalaisissa ammateissa Välimeren ympäristössä. Romain Rollandin ansiosta hänestä tuli kirjailija. Hän kuoli tuberkuloosiin.

Istrati syntyperäisenä romanialaisena kirjoitti kuitenkin romaaninsa ranskaksi. Istrati kulki nuoruusvuosinaan kiertolaisena Romaniassa, Turkissa ja Egyptissä. Näiltä vaellusvuosilta olivat peräisin hänen romaaniensa usein suorastaan tarunomaiset aiheet ja niiden uskottava, monivivahteinen paikallisväri sekä eloisa kieli. Kun Romain Rolland julkaisi aikakauslehdessään ''Europe'' Istratin toisen teoksen ''Kira Kiralina'' Istratista tuli yhdellä iskulla kuuluisuus, jonka teoksia sitten käännettiin eri kielille, myös suomeksi. Istratin viimeinen kaunokirjallinen teos oli romaanisikermä ''Adrian Zograffin kertomukset''.

Istrati oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä ja tämä kävi ilmi myös hänen romaaneistaan. Häntä sanottiin sen vuoksi ''Balkanin Gorkiksi''. Istrati tunnustautui kommunistiksi, kunnes Neuvosto-Venäjän hallitus kutsui hänet Venäjälle. Istrati noudatti kutsua ja asui pitkät ajat Kievissä mutta hän sanoutui sitten irti bolshevikeistä teoksillaan ''Alaston totuus Venäjästä'' ja ''Uutta valoa kohti''.

Istratin esikoisromaani ''Kira Kiralina'' ilmestyi 1924, ja se aloitti sarjan, josta on suomennettu muitakin kirjoja. Romaanit perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Wikipedian tuottama