Friedrich von Schelling

thumb|180px|Friedrich Schelling.

Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina muun muassa Münchenissä ja Berliinissä.

Filosofisesti Schelling yleensä lasketaan postkantilaiseen saksalaiseen idealismiin muun muassa Fichten, Reinholdin ja Hegelin kanssa. Schelling tunsi henkilökohtaisesti ja vaihtoi ajatuksia monien aikalaistensa filosofien kanssa. Näistä mainittakoon Fichte, Hegel, Goethe ja Hölderlin. On selvää, että fichteläinen idealismi on vaikuttanut Schellingin filosofiaan keskeisesti, ja Schelling tekikin nimeä nuorena julkaisemassaan teoksessa ''Über die Möglichkeit einer Form der Philosophie überhaupt'' (1794), jossa hän käsittelee lähinnä idealistista filosofiaa, ja joka sai itse Fichteltä tunnustusta. Kuitenkin Schellingin filosofia sisältää piirteitä, joita ei löydy Fichteltä, kuten luonnonfilosofia, panteismi ja myöhemmin taiteen nostaminen erääksi filosofian keskeiseksi aiheeksi. Schelling koki, että filosofian oli tarkasteltava ihmisen ja maailman (luonnon) välistä vuorovaikutusta, toisin sanoen tietoisuutta tai maailman kokemista, sekä subjektista käsin fichteläisellä metodologialla, että sen aikaisen tieteen metodologialla objektiivisesta maailmasta käsin. Koska idealistit kehittäessään kantilaista filosofiaa kyseenalaistavat Kantin ”olion sinänsä” (''die Dinge an sich'') ja käsittelevät tietoisuutta tuotteliaana toimintana (''produktive Tätigkeit'', jonkinlainen Hölderlin-tyyppinen ”Seynia” muistuttava ilmiö), on tämän vaikutus nähtävissä monissa myöhemmissä eurooppalaisissa filosofisissa suuntauksissa.

Schellingin ajattelussa ilmeni eri kehitysasteita. Teoksessaan ''Ideen zu einer Philosophie der Natur'' (1797) hän esitti panteistista luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hän asettui (''Darstellung meines Systems'', ym.) Spinozaa lähentelevälle niin sanotun identiteettifilosofian kannalle, jonka mukaan henki ja luonto ovat identtiset jumalallisessa kaikkiyhteydessä. Lopulta hän päätyi (''Philosophie und Religion'', ''Philosophische Untersuchungen über das Wesen der menschlichen Freiheit'' ym.) mystillis-uskonnolliseen mietiskelyyn.

Schellingin puoliso oli vuodesta 1803 Caroline Schelling, o.s. Michaelis (1763–1809), joka oli J. D. Michaëliksen tytär ja August Wilhelm Schlegelin aiempi puoliso. Tätä ennen Schelling oli kihloissa Carolinen tyttären Auguste Böhmerin (k. 1800) kanssa. Wikipedian tuottama
Näytetään 1 - 13 yhteensä 13 tuloksesta haulle 'Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph', hakuaika: 0,01s Tarkenna hakua
  1. 1
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1989
    Hyllypaikka: [mehrbändig! Sign. s. bei den Bänden]
    Kirja
  2. 2
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1989
    Kirja
  3. 3
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1982
    Hyllypaikka: E 910
    Kirja
  4. 4
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1982
    Hyllypaikka: E 910
    Kirja
  5. 5
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1975
    Hyllypaikka: [mehrbändig! Sign. s. bei den Bänden]
    Kirja
  6. 6
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1975
    Kirja
  7. 7
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1981
    Hyllypaikka: E 300
    Kirja
  8. 8
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1984
    Hyllypaikka: E 330
    Kirja
  9. 9
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1984
    Hyllypaikka: E 330
    Kirja
  10. 10
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1968
    Hyllypaikka: [mehrbändig! Sign. s. bei den Bänden]
    Kirja
  11. 11
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1968
    Kirja
  12. 12
    Tekijä Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph
    Julkaistu 1966
    Hyllypaikka: E 330
    Kirja
  13. 13
    Hyllypaikka: E 300
    Kirja