Gustav Wied

| kuolinpaikka = - | ammatit = kirjailija | äidinkieli = tanska | kansalaisuus = Tanska | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = tanska | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Gustav Johannes Wied (6. maaliskuuta 1858 Holmegaard, Nakskov, Tanska – 24. lokakuuta 1914 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen kirjailija.

Wied asui aikuiseksi asti maaseudulla ja muutti sitten Kööpenhaminaan. Hän toimi kirjakauppa-apulaisena, kotiopettajana Jyllannissa, tuntiopettajana, toimittajana. Useita kertoja turhaan yritettyään hän suoritti ylioppilastutkinnon 1887 ja opiskeli sitten kieliä ja kirjallisuutta. Hän oli muutamia vuosia ''København''-lehden palveluksessa ja julkaisi lehdessä ensimmäiset kertomuksensa.

Kun August Strindberg 1888–1889 oli Kööpenhaminassa ja yritti saada teatteri-ideoilleen jalansijaa, Wied päätyi hänen lähipiiriinsä ja esiintyi hänen kokeellisessa teatterissaan näyttelijänä (aviomies näytelmässä ''Fordringsegare'', suom. ''Velkojat''), tosin heikolla menestyksellä. Wiedin ensimmäinen kirjallinen työ oli 1880-lukulainen tragedia ''En hjemkomst'' (1889), mutta jo seuraava kirja ''Silhuetter'' (1891) osoittaa hänet kertojaksi, mikä oli epäilemättä hänelle ominaisin kirjallinen luomistapa.

Wied ei vielä novelleissa ''Barnlige sjæle'' (1893), koomisissa ''Menneskenes børn'' (1894) ja osittain vahvan omaelämäkerrallisessa romaanissa ''Ungdomshistorier'' (1895) ollut saavuttanut itsenäisyyttä. Hän jatkoi seuraavina vuosina kokeiluja eri alueilla, jotka eivät olleet hänelle luonteenomaisia, vaikka ''Lystige historier'' (1896) ja ''Erotik'' (1896) osoittivat selvästi, missä hän oli parhaimmillaan. Koomiset kertomukset ja satyyrinäytelmät toivat hänelle laajan lukijakunnan, ja hän näyttäytyi yhä vahvemmin Sophus Schandorphin omapäisenä seuraajana ja ylittäjänä teoksella ''Adel, gejstlighed, borger og bonde'' (neljä satyyrinäytelmää, 1897).

Wied oli aito ja omaperäinen koomikko ja humoristi, joka mielellään viljeli karkeaa huumoria ja Rabelais'n tavoin nautti loputtomasti ihmisten esittämisestä animaalisista vieteistä ja haluista riippuvaisina ja siten tämän riippuvuuden vuoksi naurettavina. Hänen kertomuksensa ilmestyivät kaksiosaisena teoksena ''Fra land og by'' (2. p. 1914). Hänen kuolemansa jälkeen ilmestyivät ''Skrifter'' kuusiosaisena muistopainoksena (1915–1916). Valikoima kirjoituksia ilmestyi 1918 nimellä ''Udvalgte skrifter''. Wikipedian tuottama